Kirja kertoo kannuslaisen alokkaan Väinö Korpelan joutumisesta jatkosotaan Rukajärven taistelusuunnalle. Maatalon poikana hänet sijoitetaan hyökkäysvaiheessa hevosmiehenä ensin eläinlääkintäkomppaniaan ja asemasotavaiheen alettua kuormastokomppaniaan. Sen mukana hän joutuu tammikuun 1942 kovissa pakkasissa mukaan päämajan määräämälle maj. Majewskin hurjalle tuhoamisretkelle Mai Gubaan Muurmannin radalle. Taistelutappioita ei täydellisesti onnistuneella tuhoamistehtävässä tullut, mutta 2000 sotilaasta 80 palellutti pahoin itseänsä. 250:stä mukana olleesta hevosesta vain muutama menehtyi tälle n.100 km tiettömälle korpivaellus-matkalle. Sotasairaalareissun jälkeen Väinö palveli JR 10 toisessa komppaniassa partiotehtävissä. Kirjassa kuvataa Raappanan joukkojen sotaa hevosmiehen ja partisotilaan näkökulmasta: Kirjassa yli 200 valokuvaa , karttaa tai muuta dokumenttia Väinön omasta albumista tai muista lähteistä.